Vähähiilihydraattisen ruokavalion noudattaminen eli äärimmilleen vietynä karppaus ei enää ole niin kovassa huudossa kuin pari vuotta sitten, mutta sen nouseminen tuolloin boomi-ilmiöksi sai suuren määrän suomalaisiakin miettimään ruokatottumuksensa uusiksi. Moni muistaa myös aiheen ympärille rakennetut tiukahkot tv-keskustelut ja lehtijutut.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen virallisissa ravintosuosituksissa on jo vuosikymmeniä puhuttu vähärasvaisen ruokavalion puolesta ja puhutaan yhä. Kangasalan Sahalahdella asuvat terveydenhuoltoalan ammattilaiset Taija ja Jani Somppi ovat asiasta eri mieltä. Toissa vuonna Parantavat rasvat -nimisen kirjan kirjoittanut pariskunta on katsoo, että esimerkiksi kolesterolista puhutaan liikaa.
– Kolesteroliasia on kokonaisterveyttä ajatellen ihan toisarvoinen. Siihen vain kiinnitetään huomiota runsaasti, jotta saadaan määrätyksi ihmisille entistäkin enemmän lääkkeitä. Kyse on medikalisaation huipentumasta, Jani Somppi lataa.
– Esimerkiksi Norjassa katsotaan vielä seitsemänkin normaaliksi veren kokonaiskolesteroliarvoksi. Suomessa suosituksen yläraja pidetään väkisin viitosessa aiheettomasti sydäntautiriskeihin vedoten. Todellisuudessa kolesteroliarvoilla ei ole tutkimusten mukaan syy-seuraussuhdetta sydänkohtausten kanssa, Taija Somppi jatkaa.
Eläinrasvoja ei pitäisikään Somppien mielestä tuomita siten kuin Suomessa on ollut jo pitkään tapana. Heidän mukaansa esimerkiksi voi on yksi terveellisimpiä rasvoja, joita ihmisen on mahdollista nauttia.
– Kasvisöljyistä esimerkiksi neitsytoliiviöljy on hyväksi, niin myös kookosöljy. Elimistö tunnistaa tällaiset luonnolliset rasvat ja osaa käyttää niitä oikein. Margariineissa on valmistusprosessin takia muun muassa haitallisia raskasmetallijäämiä. Lisäksi niiden käyttö heikentää rasvaliukoisten D- ja A-vitamiinien imeytymistä. Toki margariinin käytöllä saa alennettua kolesteroliarvoaan, mutta kehon omien toimintojen vastaisesti ja turhaan. Useat suomalaiset kärsivätkin D- ja A-vitamiinin puutteesta, kaksikko kuittaa.
Krooninen tulehdus saatava pois
Virallisissa ravintosuosituksissa kehotetaan välttämään voita ja muita eläinrasvoja ja suosimaan esimerkiksi margariinia ja rasvatonta maitoa. Sompit päinvastoin suosittelevat normaalirasvaista maitoa.
Terveyden ja hyvinvointilaitoksen ravintosuositukset ovat heidän mukaansa höyryveturi, jonka suuntaa ei haluta kasvojen menetyksen takia muuttaa, vaikka syytä olisi.
– Pohjois-Karjala-projektin aikoihin analysointimenetelmät olivat huomattavasti nykyistä alkeellisempia eikä esimerkiksi matala-asteisia kroonisia tulehdustiloja voitu löytää elimistöstä ollenkaan. Juuri nuo tulehdukset ovat useiden sairastumisten takana, ja tulehduksia pitävät yllä muun muassa tiettyjen ravintoaineiden puutostilat.
Taija Somppi on yleis- ja verisuonikirurgi ja Jani Somppi liikuntafysiologi. Yhdessä kolmen työntekijän kanssa he pyörittävät Tampereella yksityistä lääkärikeskusta sekä fysikaalista hoitolaitosta.
– Olemme erikoistuneet funktionaaliseen lääketieteeseen. Ihminen on kokonaisuus, jonka vointiin ravinto vaikuttaa äärettömän paljon. Mineraalien, vitamiinien, maitohappobakteerien tai välttämättömien rasvahappojen pitkäaikainen puutos sairastuttaa. Tämä ilmenee muun muassa diabeteksena, sydän- ja verenkiertoelinsairauksina, reumana, suolistosairauksina ja väsymysoireyhtymänä. Kun ravitsemus on kohdallaan ja suolisto voi hyvin, selkävaivaisillakin on edessään paljon vähemmän manuaalista terapiaa vaativia käyntejä. Olen huomannut tämän osteopaattina toimiessani selvästi, Jani Somppi selittää.
Toissa vuonna Sompit kirjoittivat yksissä tuumin teoksen Parantavat rasvat. Siitä on otettu jo kolmas painos. Kirjassa käsitellään paljon juuri niin sanottua rasvasotaa ja kerrotaan hyvistä ja huonoista ravintorasvoista sekä niin ikään ravinneköyhästä ruuasta ja kevyttuotteiden haitoista. Myös jokusia ruokareseptejä on mukana. Jani Somppi sanoo, että kirja on kooste nimenomaan tärkeimmistä alan tutkimuksista.
– Valtava määrä ihmisiä on saanut parannusta erilaisiin vaivoihinsa noudattamalla vähähiilihydraattista ruokavaliota, jossa on runsaasti tilaa terveellisille rasvahapoille. Eikä keho voi olla väärässä, jos se tervehtyy, hän toteaa.
– Voi on tärkein seleenin lähde, ja seleenihän on tarpeellista muun muassa sydämen ja kilpirauhasen toiminnalle. Useat suomalaiset kärsivät seleenin puutteesta. Rasvojen ja D- sekä A-vitamiinin puute heikentää mineraalien imeytymistä. Lisäravinteena kalanmaksaöljy on hyvä, nimenomaan silloin, kun A-vitamiini on luonnollisessa eikä synteettisessä muodossa.
Laboratorio toimintaan helmikuussa
Taija Sompin mukaan moni on saanut jopa jättää lääkityksensä kokonaan pois, kun on korjannut ruokatottumuksiaan pois virallisten suositusten mukaiselta suunnalta.
– Rasvan sijasta nopeasti sokerisoituvat hiilihydraatit, kuten pasta ja leipä tulisi jättää pois. Moni on herkistynyt suomalaiselle viljalle ja sairastunut sen takia. Kehottaisin ketä tahansa unohtamaan vaikkapa kuukaudeksi kotimaiset viljat ja korvaamaan ne vaikka kohtuullisella määrällä tattaria ja hirssiä. Samalla margariini kannattaisi vaihtaa voihin ja neitsytoliiviöljyyn. Kalan sekä marjojen ja kasvisten runsas käyttö on erittäin tärkeää. Näillä valinnoilla voi vaikuttaa matala-asteisiin tulehduksiin ja kokonaisvaltaisesti kehon hyvinvointiin, kirurgi painottaa.
Sompit avaavat yrityksensä toimitiloihin oman laboratorion helmikuussa. He ottavat oikein kohdennetut laboratoriokokeet tarvittaessa asiakkaistaan. Usein niin sanotut perusverikokeet eivät kerro paljonkaan terveydentilasta.
– Veriarvot auttavat ymmärtämään asiakkaan oirekuvastoa. Kuitenkin pitää muistaa, että mikään tietty veriarvo yksin ei ole koko terveys. Joskus on hoidon kannalta tärkeää tietää esimerkiksi tulehdustilan taso ja tärkeimpien vitamiinien määrät kehossa. Kokonaisvaltainen hyvä ja energinen olo on kuitenkin tärkeämpää.
Kommentointi on suljettu.